Tahtoisin kirkua, "et ole ruma, päinvastoin!"
Huutaa asioiden todellisen laidan kaikille. Mutta ei. En tee niin.

Kun siitä puhuu, se muuttuu todelliseksi, se pitää hyväksyä juuri sellaisena kuin se on. Enkä tahdo.

Mutta nyt minulla on taas paha olo. Tällä kertaa se on toisenlainen.
I have to learn to cope with this too.